Tulevaisuus on jo täällä, emme vain näe sitä
Oletko joskus kuullut sanottavan, että maailma muuttuu nopeammin kuin koskaan? Väite on toistettu niin monta kertaa, että se on menettänyt merkityksensä.
Nyökkäily megatrendeille ei riitä
Ilmastonmuutos, tekoäly, väestönmuutokset. Jokaisella johtoryhmällä on omat diaesityksensä, jotka todistavat, että muutos kiihtyy. Mutta epämiellyttävä totuus on tämä: se, että tiedämme maailman muuttuvan, ei tarkoita, että ymmärrämme, mitä se merkitsee.
Makrotason muutosten kääntäminen koetuksi todellisuudeksi – miltä ne näyttävät, miltä ne tuntuvat ja mitä ne merkitsevät liiketoiminnallesi – vaatii mielikuvituksen venyttämistä paljon totuttua pidemmälle. Ja juuri tässä suurin osa strategiatyöstä epäonnistuu.
Ensimmäinen askel: Tunnista linssisi
Ennen kuin voimme katsoa eteenpäin, meidän on katsottava sisäänpäin. Jokaisella johtajalla, strategilla ja päätöksentekijällä on omat näkymättömät linssinsä: syvälle juurtuneet kertomukset siitä, miten maailma toimii. Nämä linssit ohjaavat sitä, mitä huomaamme ja mitä sivuutamme.
Jos niitä ei tehdä näkyviksi, jokainen ennuste vääristyy. Jokainen skenaario taipuu huomaamatta takaisin nykyhetken ehdoille. Siksi niin moni strateginen keskustelu tuntuu turvalliselta: luvut vaihtuvat, mutta näkökulma pysyy samana.
Todellinen ennakointi ei ala huomisen ennustamisesta. Se alkaa nykyisyyden näkemisestä kirkkaammin.
Toinen askel: Opettele tunnistamaan tulevaisuuden datapisteet
Tulevaisuus harvoin paljastuu isoina otsikoina. Se rakentuu ensin marginaalissa, siellä mihin muut eivät vielä katso.
Ajattele vaikka Suomen pelialaa. 1990-luvun alussa pienet teiniporukat viettivät öitä rakentaen tietokoneita varaosista, vaihtaen demolevyjä ja kokeillen koodin rajoja. Useimmille tämä näytti marginaaliselta harrastukselta, alakulttuurilta, jolla ei ollut taloudellista merkitystä.
Olisi ollut kiehtovaa tarkastella silloin paitsi teknologiaa myös näiden nuorten ajattelutapaa. He kyseenalaistivat hiljaisesti sen ajan vallitsevat käsitykset mahdollisuuksista. Kun yleinen näkemys oli, että Suomen tulevaisuus rakentuu raskaan teollisuuden, metsäteollisuuden ja mobiililaitteiden varaan, nämä ”nörtit” todistivat jotakin aivan muuta: että pieni, syrjäinen maa voisi luoda maailmanlaajuisesti menestyviä viihdekokemuksia ja että pieni tiimi voisi rakentaa virtuaalimaailmoja, joissa miljoonat pelaavat.
Tänä päivänä Suomen peliala on yksi maan dynaamisimmista ja globaalisti vaikutusvaltaisimmista sektoreista. Supercellin lähes 2,8 miljardin euron ja Rovion satojen miljoonien liikevaihdot kertovat, kuinka pienestä alakulttuurista on kasvanut globaali menestystarina.
Tämä on tulevaisuuden datapisteen ydin: pieni ja helposti ohitettu ilmiö, joka voi kantaa muutoksen siemeniä. Ne eivät aina kasva itsestään, vaan niiden kehitystä muokkaavat valinnat, resurssit ja se, milloin joku näkee niiden merkityksen.
Kolmas askel: Hyödynnä päätösanalyyttisia malleja
Perinteisessä skenaariotyössä törmätään nopeasti ongelmaan: epävarmuustekijöitä ja mahdollisia kehityspolkuja on valtavasti, ja niiden kaikkien yhdistelmien käsittely on mahdotonta. Tyypillinen ratkaisu on keskittyä vain kahteen keskeisimpään epävarmuustekijään.
Tämä tekee prosessista hallittavamman, mutta samalla se kaventaa näkökulmaa ja johtaa helposti liian yksinkertaistettuihin tulevaisuuskuviin. Pahimmillaan tämä luo väärän turvallisuuden tunteen: luulemme varautuvamme erilaisiin tulevaisuuksiin, vaikka todellisuudessa hahmotamme vain pienen osan mahdollisuuksien maailmasta.
Päätösanalyyttiset mallit auttavat hallitsemaan tätä monimutkaisuutta. Ne purkavat tilanteen pienempiin, hallittavampiin osiin ja hyödyntävät edistyneitä algoritmeja päätössuositusten laskemiseen.
Näiden avulla voidaan rakentaa skenaarioita, joiden kautta yritys voi hahmottaa, mitkä valinnat kestävät eri tulevaisuuksissa, ottaen huomioon resurssirajoitteet, strategiset tavoitteet ja päätösten markkinoita muokkaavat vaikutukset.
Neljäs askel: Konkretisoi tulevaisuuksia generatiivisella tekoälyllä
Generatiivinen tekoäly auttaa muuttamaan abstraktit skenaariot eläviksi. Sen avulla voidaan luoda esimerkiksi tulevaisuudenkuvia, visualisointeja ja tarinoita, jotka näyttävät ja tuntuvat todellisilta ja joiden kautta on mahdollista keskustella siitä, mitä erilaiset kehityskulut voisivat tarkoittaa käytännössä.
Se ei kuitenkaan korvaa ajattelua eikä löydä signaaleja puolestamme, vaan toimii välineenä, joka tekee mahdollisista tulevaisuuksista konkreettisia ja herättää uusia oivalluksia.
Uudet menetelmät opettavat sisäistämään muutosta
Perinteiset ennakointimenetelmät jäävät usein pintatasolle. Ne eivät aidosti haasta vallitsevia uskomuksia eivätkä muuta ajattelun rakenteita. Pahimmillaan skenaariot latistuvat kapeakatseisiksi ja luovat illuusion hallinnasta.
Norenin lähestymistapa yhdistää kolme näkökulmaa rinnakkain:
Etnografia paljastaa piilevät ilmiöt ja kulttuuriset siirtymät, jotka eivät näy numeroissa. Se auttaa sekä tunnistamaan tulevaisuuden datapisteitä että näkemään, millä tavoin omat linssimme vääristävät käsitystämme nykyhetkestä.
Päätösanalyyttiset mallit hallitsevat strategisen päätöksenteon monimutkaisuutta ja auttavat rakentamaan skenaarioita, joita vasten voidaan arvioida pitkän aikavälin kannattavia valintoja.
Generatiivinen tekoäly tekee mahdolliset tulevaisuudet koettaviksi ja tuo strategiseen keskusteluun konkretiaa.
Tämä yhdistelmä ei pyri vain ennustamaan tulevaisuutta, vaan muuttamaan sitä, miten ajattelemme nykyhetkestä ja pystymme kuvittelemaan vaihtoehtoisia tulevaisuuksia.
Tulevaisuus ei piilottele. Se kuiskaa.
Vaihtoehtoisen tulevaisuuden siemen on jo nähtävissä. Sen voi nähdä nuorten suosimissa striimeissä, kuten IShowSpeed, jolla on yli 43 miljoonaa tilaajaa YouTubessa ja kymmeniä miljoonia seuraajia TikTokissa ja Instagramissa. Suomessa hänen live-lähetyksiään seuraavat sadat tuhannet nuoret, ja hän muokkaa käsityksiä viihteestä, kielestä ja identiteetistä tavalla, jossa perinteinen media ei pysy mukana.
Se kuuluu myös Alanya Marketin menestyksessä. Tämä Helsingin monikulttuurinen kauppaketju haastaa S-ryhmän ja Keskon asemaa suomalaisen päivittäistavarakaupan määrittäjinä ja kertoo samalla siitä, miten kulutuskulttuurin normit ja ruokaan liittyvät merkitykset ovat murroksessa.
Nämä ovat tulevaisuuden datapisteitä – signaaleja siitä, että huomisen kulttuurinen, taloudellinen ja teknologinen maisema on jo muotoutumassa ympärillämme.
Yrityksille näiden signaalien varhainen tunnistaminen merkitsee mahdollisuutta rakentaa kilpailuetua ennen muita.
HERÄSIKÖ AJATUKSIA? OTA YHTEYTTÄ